Mestarin pöydässä aterioiminen

98 Copyright © 2020 by Heikki Pekkarinen and Paul D. Norcross. All rights reserved. pitänyt herkistää heidän sydämensä. Joka päiväinen taivaasta tulevan mannan toimittamisen olisi pitänyt olla vihje. Mannasta Herralle valittamisen jälkeen tulleen viiriäisten ylensyömisvitsauksen olisi pitänyt olla herätyshuuto. Pilvenpatsas ja tulenpatsas lienee kertonut jopa kaikkein ilmeisimmin ylpeälle henkilölle heidän joukossaan, että Herra tahtoi heidän oppivan olemaan riippuvainen hänen heille tulevan äänensä ”tiestä”. Tänään me emme tarvitse savupatsaita ja tulenpatsaita. Vastakohtaisesti Mooseksen päiviin verrattuna meillä on Jeesuksen Kristuksen meille toimittaman pyhän hengen lahjan täysi määrä. Vaikka onkin mukavaa saada avukseen dramaattisia visuaalisia apukeinoja, me emme usein tarvitse niitä, kun elävän Kristuksen voimallinen Henki ohjaa meitä. Sama ylpeyden täyteinen riippumattomuus, joka luonnehti Israelia erämaassa (ts. heidän vastustuksensa Herran ohjausta kohtaan), luonnehtii kuitenkin ihmistä yhä tänä päivänä. Ihmiset yhä laiminlyövät Herran mannan keräämisen joka päivä. Roomalaiskirje 8:13 ja 14 13. Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää. 14. Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia. Liha sotii Henkeä vastaan. Ihmiset eivät voi vaeltaa Hengen toimittamien Herran suusta tulevien sanojen mukaan vaeltaessaan lihallisen tiedon mukaan. Israel vaelsi mieluummin oman lihallisen tietonsa mukaan – sen mukaan mitä he näkivät omin silmin, kuulivat omin korvin ja mitä he pelkäsivät sekä mitä he itse keksivät. Me voimme kasvaa ja tulla Hengen johtamiksi, kun me opimme kuulemaan tietoa Hengeltä ja luottamaan siihen. Ne sanat, jotka me saamme Herralta hengessämme, ovat ilmestysmannan sanoja, joiden mukaan meidän tulee elää ja hallita elämäämme. Tämä on Herran tie. Mitä Herran tie ei ole Kertomus siitä, miten Mooses sai kymmenen käskyä Jumalalta, on mainio todistus Herran tiestä. Ollessaan vuorella Mooses sai ilmestystä siitä, mitä alhaalla leirissä tapahtui. Tässä me näemme, mitä Herran tie ei ole. II Mooses 32:1, 7 ja 8 Mutta kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kokoontui kansa Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: "Nouse, tee meille Jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta." 7. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt. 8. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän kulkea; he tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet, ja sille he ovat uhranneet ja sanoneet: 'Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta'". Herran antama ilmestys hädän hetkellä on hyvin lohduttavaa eikä Jumalalta lopu sanat kesken. Kieltäytyminen etsiä Herraa saadakseen ilmestysmannaa erottelee Aaronit Mooseksista tässä maailmassa. Herralla on hänen tiensä jokaista yksilöä varten ja meidän täytyy etsiä oppiaksemme se ja tullaksemme siitä riippuvaiseksi. Aaron olisi voinut pyytää Herralta apua oppiakseen, miten käsitellä ihmisten valituksia. Sen sijaan Aaron kuitenkin päätti, että hän voisi

RkJQdWJsaXNoZXIy MTU1OTMyMg==