96 Copyright © 2020 by Heikki Pekkarinen and Paul D. Norcross. All rights reserved. 19. Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiansa ja perhettänsä, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisi Aabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut." Sodoma ja Gomorra olivat hengellisesti pimeitä paikkoja. Herra puhui Aabrahamin kanssa ilmestyksen kautta ja ilmoitti hänelle, mitä aikoi tehdä näille kaupungeille, jotka olivat lähes kokonaan vihityt epäjumalan palvelukseen, homoseksuaalisuuteen ja epäjumalisuuteen. Näissä I Mooseksen kirjan 18. luvun jakeissa Herra kertoo antavansa ilmestystä ennustaen, että Aabraham tulee olemaan uskollinen ei ainoastaan noudattaen ilmestystä (ts. ”tietä”), vaan käskien lapsiaan ja perhettään myös noudattamaan sitä. Jumala sanoi, että Aabraham noudattaisi Herran tietä (ilmestystä) ja tekisi sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on. Miksi? Siksi, että Jumala voisi toteuttaa aikaisemmin antamansa ilmestyksen, jonka mukaan Aabrahamista oli tuleva monen kansan isä. Niin usein me oletamme, että ”Herran tie” viittaa kirjoitettuun Raamatun sanaan. Tämä Aabrahamin kokema tilanne tapahtui kuitenkin ennen kuin Raamattua kirjoitettiin. I Mooseksen kirjan kirjoittaminen muistiin luetaan Mooseksen ansioksi ja hän eli monta sataa vuotta myöhemmin. ”Herran tie” I Mooseksen kirjan 18:19 ei selvästikään tarkoita leveää yleistä tapaa käyttäytyä. Se tarkoittaa hyvin erityistä ilmestystä, joka annettiin Aabrahamille. Usein ensimmäinen, tai jokin ensimmäisistä, sanan tai ilmaisun käyttökerroista Raamatussa määrittelee sen. Hebrean kielinen vastine sanalle ”tie” on derek, ja se tarkoittaa kulkuväylää. Kuvaannollisesti käytettynä ”Herran tie” tarkoittaa tekemisen järjestystä. Asiayhteydessä se ei kuitenkaan ole minkä tahansa tekojen järjestys. Tässä tapauksessa Herran tie viittaa Aabrahamin Jumalalta saaman, Jumalan puhuman ilmestyksen mukaan toimimista. Aabrahamille Herran tien noudattaminen oli toteuttaa Jumalan hänelle antama erityinen ilmestys. II Mooseksen kirjassa Jumalan sana jatkaa Herran tien määrittelemistä erämaavaellusta koskevassa kertomuksessa. II Mooses 13:17 – 22 17. Mutta kun farao oli päästänyt kansan, ei Jumala johdattanut heitä sitä tietä, joka kulki filistealaisten maan kautta, vaikka se oli suorin, sillä Jumala ajatteli, että kansa ehkä katuisi nähdessänsä sodan syttyvän ja palaisi Egyptiin; 18. vaan Jumala antoi kansan poiketa erämaan tietä myöten Kaislamerta kohti. Ja taisteluun valmiina israelilaiset lähtivät Egyptin maasta. 19. Ja Mooses otti mukaansa Joosefin luut; sillä tämä oli vannottanut israelilaisia ja sanonut: "Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää silloin minun luuni täältä mukananne". 20. Ja he lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät Eetamiin, erämaan reunaan. 21. Ja Herra kulki heidän edellänsä, päivällä pilvenpatsaassa johdattaaksensa heitä tietä myöten ja yöllä tulenpatsaassa valaistaksensa heidän kulkunsa, niin että he voivat vaeltaa sekä päivällä että yöllä. 22. Pilvenpatsas ei poistunut päivällä eikä tulenpatsas yöllä kansan edestä. Helpompi ja lyhyempi reitti luvattuun maahan oli filistealaisten maan kautta. Mutta Jumala ei suinkaan valinnut tätä tietä. Sen sijaan hän valitsi toisen reitin johdattaen heitä yliluonnollisin
RkJQdWJsaXNoZXIy MTU1OTMyMg==