75 Copyright © 2020 by Heikki Pekkarinen and Paul D. Norcross. All rights reserved. Joonatan oli kuninkaan lapsi. Hänellä oli paljon arvokkaita tavaroita, joita hän olisi voinut antaa ystävälleen Daavidille heidän ystävyysliittonsa merkiksi. On mielenkiintoista, että Joonatan päätti antaa Daavidille omat vaatteensa, miekkansa, jousensa ja vyönsä. Eikö Herra olekin antanut meille samat kanssamme solmimansa liiton merkit? Eikö hän olekin antanut meille omia vanhurskauden vaatteitaan? Eikö hänen miekkansa ole hän itse, sana lihassa (Johannes 1:14) Jumalan Hengen kautta eläväksi tehty (Hebrealaiskirje 4:12) Hengen miekka meitä varten (Efesolaiskirje 6:17)? Eikö hän antanutkin meille saman vallan jousen kuin taisteluvarustus, jonka Isä antoi hänelle, kun hän sai eksousia-vallan pimeyden valtojen ylitse (Kolossalaiskirje 1:13) ja kaiken vallan taivaassa ja maan päällä (Matteus 28:18)? Eikö hän olekin antanut meille totuuden (Efesolaiskirje 6:14) ja vanhurskauden (Jesaja 11:5) vyön? Joonatan antoi ystävälleen kuninkaallisia vanhurskauden ja sodan lahjoja. Jeesus on meidän kuninkaamme ja hän on myös sodan mies. Eikö meitäkin odoteta käyttämään hengellisiä aseitamme aggressiivisesti Kuninkaan vihollisia vastaan, koska meihin on luotettu tuntemaan hänen tiensä eikä ainoastaan hänen tekonsa? Eikö meidän pitäisikin käyttää niitä siinä ystävyyden asiayhteydessä (kuuliaisuudessa hänen ääntänsä kohtaan), jossa ne on annettu? Jokaisen uskovan opintosuunnitelman kiehtova ja tarpeellinen osa on oppia käyttämään Kuninkaan taisteluvarustusta. Jeesus voi opettaa jokaista meistä käyttämään hänen hengellistä taisteluvarustustaan. Miksi emme pyytäisi häneltä tätä? Parhaat ystävät kommunikoivat keskenään Joonatanin ja Daavidin sielut olivat yhteen sidotut. He rakastivat toisiaan kuin veljekset. Joonatan oli hyvin kiintynyt Daavidiin (I Samuel 19:1). Kun Saul paljasti aikomuksensa surmata Daavid, Joonatan viestitti varoituksen. Joonatan käski Daavidia piiloutumaan, kunnes Joonatan oli saanut varmistettua Saulin aikomukset. Saul perui ilmoittamansa pahat aikeet Daavidia kohtaan ja Joonatanin salaisen viestinnän kautta Daavid palasi takaisin Saulin pöytään. Myöhemmin paha henki yllytti uudelleen Saulia murhaamaan Daavid heittämällä keihäs häntä kohti. Daavid pakeni ja joutui siinä turvautumaan vaimonsa, Saulin tyttären, Miikalin apuun. Joonatan lupasi pitää Daavidin tietoisena Saulin pienimmästäkin aikomuksesta ja vahvisti uudelleen heidän välisen liittonsa seuraavilla sanoilla: ”Minä teen hyväksesi kaiken, mitä vain toivot” (I Samuel 20:4, Raamattu Kansalle). Lopulta Joonatan vahvisti sitoutumisensa Daavidiin sanomalla, että jopa siinä tapauksessa, jos Jumalan siunaus väistyy hänen isänsä Saulin yltä ja jopa jos Herra leikkaa pois Daavidin kaikki viholliset (Saul mukaan lukien), laupeuden liiton pitää säilyä Daavidin ja Joonatanin välillä, ja Herran tahto oli tehtävä jopa Joonatanin isän suhteen. Joonatan rakasti Daavidia kuin omaa sieluaan (I Samuel 20:12 – 17). Lopullinen kommunikaatio Joonatanin ja Daavidin välillä oli paljastus, että Saul yhä aikoi surmata Daavidin. Joonatan käytti signaalina ampumaansa nuolta kertoakseen Daavidille, että tämän piti paeta lopullisesti. He itkivät yhdessä ja vahvistivat sitoutumisensa toisiinsa Herran edessä (I Samuel 20:18 – 42). Miksi tämä on tärkeätä? Parhaat ystävät kommunikoivat koko sydämensä toistensa kanssa. Heidän sielunsa ovat yhteen sidotut. Samoin pitää meidän sielumme tulla yhteen sidotuksi parhaan ystävämme, Jeesuksen, kanssa. Hän kaipaa myös koko sydämensä jakamista meidän
RkJQdWJsaXNoZXIy MTU1OTMyMg==