Mestarin pöydässä aterioiminen

43 Copyright © 2020 by Heikki Pekkarinen and Paul D. Norcross. All rights reserved. Herran rukouksen jälkeen Jeesus nuhteli fariseusten tapaa paastota mieluummin julkisesti kuin salassa (Matteus 6:14 – 18). Sitten Jeesus keskittyi fyysisiin tarpeisiin (Matteus 6:19 – 33). Niin tehdessään hän vaihtoi selvästi Herran rukouksen hengellisestä polttopisteestä fyysiseen polttopisteeseen. Matteuksen kuudennen luvun loppu on pyhitetty opetukselle riippuvuudesta Jumalaan fyysisten tarpeiden suhteen – ts. älkää kootko aarteita maan päälle, älkää palvelko mammonaa. Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää jne. Taivaan linnut eivät kylvä eivätkä leikkaa ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Älkää olko vähäuskoisia, hän sanoi, tavoitellen fyysisiä tarpeitanne kuten pakanat, vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Edeltävät jakeet sitä vastoin koostuvat Herran rukouksesta, joka kohdistuu hengellisiin asioihin. Rukouksen viittaus jokapäiväisen leivän antamiseen on hengellisen ravinnon pyyntö (epiousios, kirjaimellisesti ”tämänpäiväinen” kreikan kielellä) ennemmin kuin fyysisen ravinnon pyyntö. Kuten olemme oppineet, hengellinen leipä on tarkoitettu meidän ravinnoksemme ja se koostuu erityisesti ilmestyksestä – hengellisestä mannasta, jota tarvitsemme joka päivä toimiaksemme ja rakentaaksemme hänen seurakuntaansa. Jeesus on selvästi meidän ilmestyksen antajamme, elämää antava Leipä. Hän sanoi: ” Ne sanat (rēma), jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä (Johannes 6:63).” Hän antaa nämä sanat toimittamalla ilmestystä ja se ilmestys ravitsee meitä työssämme Jumalan valtakuntaa varten. Jokapäiväinen ruoka Ruuan syöminen on jokapäiväinen toiminto. Hengellisen syömisen täytyy olla myös jokapäiväinen toiminto. Me syömme hengellisesti hänen ilmestysmannaansa. Me saamme sitä aterioidessamme hänen pöytänsä ääressä, kuullessamme hänen inspiroituja sanojaan. Johannes 6:51 – 58 51. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." 52. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" 53. Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. 54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. 55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. 56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. 57. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. 58. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." Yksi totuus, yhdeksän kuvausta Jae 51 Johanneksen 6. luvussa täsmentää edelleen tämän leivän luonnetta selittämällä, että se on myös Jeesuksen liha. Yhden ainoan hengellisen todellisuuden kuvaamista varten on koko joukko erilaisia mielikuvia. Jeesus kuvasi päivittäistä tarvetta saada ilmestystä häneltä näin:

RkJQdWJsaXNoZXIy MTU1OTMyMg==